Voice of Finland on hienoja kokemuksia välittävä laulukilpailu. Siinä otetaan uutena äänestystapana käyttöön Spotify-musiikin verkkokuunteluohjelman kuuntelutilastot semifinaalivaiheessa. Tämä muodostaa yhden kolmesta pisteiden lähteestä. Spotify:n käyttö on periaatteessa ihan hyvä asia – miksi ei käyttää yhtä ylimääräistä datalähdettä, kun sellainen kerran on saatavilla? Mutta kuinka monella oikeastaan on Spotify käytettävissään? Miksei yhtä hyvin voitaisi käyttää muita ilmaisia kuuntelutapoja? Nähdäkseni tähän ei ole muuta syytä kuin se, että Spotifyn mainostamisesta saadaan rahaa. Kaupallisen äänestämisen taloudellinen hyöty ja demokratialle keskeinen yhdenvertaisuusperiaate menevät tässä turhan pahasti ristiin.

Facebook-kommentoija kiteyttää asian hyvin:

"niin, ilmeisesti meidän hieman varttuneenpien äänestäjien ääniä ei tarvita... minä en ainakaan ymmärrä spotify:sta mitään...... Harmi, kun olisin niin mielelläni äänestänyt omaa suosikkiani :-(("

Tilanteelle ei ole muuta järkevää selitystä, kuin kaupallinen salaliitosta :P – itsestään selvyytenä vedotaan liikesalaisuuksiin, vaikka kyse on laajemmasta kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta, joskin viihteellisestä, kysymyksestä. Äänestämisen brändin alla tässä kuitenkin toimitaan ja luodaan ihmisille mielikuvia siitä, kuinka hankalaa erilaisiin verkkoäänestyksiin on hankalaa osallistua.

Helppona vaihtoehtoisena kuuntelupisteiden keräämismenetelmänä olisi esimerkiksi Ruutu.fi:n videoiden katselujen määrät. Nelonen medialla tiedot ovat kuitenkin käytettävissä liiketoiminnan ja katselutietojen arvioinnissa. Ruutu.fi:n katselutilastot eivät kuitenkaan nekään ole avoimia. Youtuben hyväpuoli on siinä, että sen katselutilastot ovat avoimia (toisin kuin Vimeo-palvelussa).

Facebook-tykkäykset – Kielletty hedelmä

Facebook-tykkäämisissä on aänestämisen kannalta ongelmana kielto Facebookin mainonnan ohjeistuksessa. Sen mukaan "5. Facebookin toimintoja tai ominaisuuksia, kuten Tykkää-painiketta, ei saa käyttää kampanjan äänestysmenetelmänä." Näin sinänsä hyvä tiedonhakutapa jää erilaisissa kampanjoissa käyttämättä. Toisaalta hyvänä puolena tässä on se, että näin tykkäämis-data haluaa pysyä neitseellisenä, kun sisällön ulkopuolisten asioiden vaikutus tykkäämisiin pyritään minimoimaan. Tämä on varmasti ollutkin tarkoituksena Facebookilla. Tyykkäyksissä on myös se hyvä puoli, että kenen tahansa on mahdollista tarkistaa tykkäysten määrät itse ja siten vaikkapa arvioida, kuinka ylivoimainen joku ehdokas on. Tämä kuitenkin edellyttää, että kaupallinen yhtiö laittaa kampanjassaan jokaiselle äänestyksen tai kilpailun kohteena olevalle vaihtoehdolle mahdollisimman tasapuolisesti oman sivun, jolla on Facebookin tykkää/suosittele-nappi. Esimerkin omaisesti laskin Voice of Finlandin tämän hetkisen tilanteen kolmannen (23.3.2012) ja neljännen (30.3.2012) livelähetyksen yksittäisten Ruutu.fi:n esitysvideoiden kommenttien ja Facebook-tykkäämisten perusteella.

Katso myös laskelmani Kuka johtaa Voice of Finlandia? sekä Miten Voice of Finlandin uusi semifinaaliäänestys toimii?