Kuluttajaliiton tutkimus ja US:n paljastus siitä, että joissain makkaroissa ei ole laisinkaan lihaa, on hieno uutinen. Nykyäänhän lihan syömistä kritisoidaan ympäristönäkökotien takia: ihmisten pitäisi syödä enemmän kasviksia, koska lihan tuottamiseen tarvitaan rehua, jonka tuottamiseen tarvitaan paljon enemmän peltopinta-alaa kuin jos vastaava ala käytettäisiin suoraan ihmisten kasvisravinnon tuottamiseen. Ja onhan se kasvien ja kasvisten syömisen lisäämisellä myös terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Toisaalta lihapitoisuudesta ei voi suoraan päätellä kasviperäisten raaka-aineiden määrää. Kyse on nähdäkseni siitä, miten teollisuudessa prosessoitu Liha säännösten mukaan määritellään (kuten hyvätietää asiaa US:n uutisen perässä kommentoi klo 1:27).

Kuluttajan kannalta olisi parasta, että tuotteessa ilmoitettaisiin lihaprosentin lisäksi muitakin sisältöä kuvaavia prosentteja kuten teurasjätteiden - ja kasvikunnan tuotteiden osuus. Mitkähän olisivatkaan kuluttajan kannalta sopivimmat kategoriat tuotteen sisällön kuvailemiseen?

Ympäristön kannalta paras mittari ja valintakriteeri olisi jokin hiilijalanjälkeä kuvaava luku tai luokittelu. Se nähdäkseni kuvaisi tuotteen tuottamisesta, kuljettamisesta ja valmistamisesta aiheutunutta kasvihuonekaasupäästökuormaa parhaiten.

Johtopäätös on se, että makkaran lihapitoisuus sinänsä ei ole mikään välttämätön itseisarvo. Kuluttajille pitää tarjota riittävän avoimesti oikeaa informaatiota, jotta he voivatvalita haluamansa tuotteet itse. Kuluttajan informoituun ostopäätökseen pitää tarjota riittävät tiedot sopivan helpossa muodossa. Asiaan kuuluvasti brändätty suomalainen makkara selkeine merkitsemistapoineen voisi olla hyvä vientituote terveys- ja ympäristötietoiselle kuluttajalle rajojemme ulkopuolellakin.

Sinivalkoinen makkara maailmalle!

Kirjoitus on julkaistu myös US:n puheenvuorona